Tiistai 4.4. klo 19 Avoimet Ovet. Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 28.2. Lippuja 40 kpl, à 24 euroa. Maksuviite 30342.
Talvisota on suomalais-ukrainalais-venäläisenä yhteistyönä syntynyt näytelmä. Esitys on yritys hahmottaa historiankirjoitusten ulkopuolelle jäänyt totuus Suomen talvisodasta 1939, totuus, joka ei palvele minkään maan poliittista agendaa. Talvisota on episodimainen kaleidoskooppi kolmelle naisnäyttelijälle, kolmella aikatasolla liikkuva teos kolmen kansakunnan näkökulmasta sotaan. Esitys ulottaa juurensa sodan myyttiseen ulottuvuuteen ja tunnistaa ylisukupolvisen taakan jakamisen tarpeen.
Teksti sai alkunsa vuonna 2009 Baltic Circle -festivaalissa järjestetyssä suomalais-ukrainalais-venäläisessä tekstityöpajassa, jossa luotiin talvisotaa käsittelevä lukudraama. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan sen samankaltaisuus talvisotaan herätti kirjailijoissa tarpeen avata ja päivittää työpajassa kirjoitettu materiaali. Samalla näytelmään haluttiin lisätä kirjailijoiden nykyinen elämäntilanne: työpajaan osallistuneet kaksi venäläistä näytelmäkirjailijaa elävät maanpaossa mielipiteidensä vuoksi, ukrainalaisista yksi on rintamalla, toinen kirjoittaa näytelmää raunioiden keskellä, ohjustulessa, ilman sähköä.
Esitys on pasifistinen manifesti menneiden sukupolvien kunniaksi. Sen tavoite on yrittää oppia totuus itsestä ja omasta maasta katsomalla toisen kansakunnan peiliin. Esitys etenee eri aikatasoilla, aina ukrainalaisen sotilasparaatin pasunistin viime hetkistä Raatteen tiellä vuonna 1939 vuoden 2022 Harkovan rintamalle kadonneen näytelmäkirjailijan etsintöihin. Avainteemoja ovat propaganda ja manipulaatio, vihollisuus ja ystävyys, sekä ihmisen pyrkimys toteuttaa arvojaan valtiokoneiston luoman tarinan keskellä.
Näytelmän ovat kirjoittaneet Hanna Kirjavainen (ohjaaja), Ari-Pekka Lahti, Oleg Mihailov, Mikhail Durnenkov ja Evgenii Kazachkov, ja sen on suomentanut Anna Sidorova. Esityksen on dramatisoinut Iida Koro. Kolmea naista esittävät Kati Outinen, Ella Pyhältö ja Anna-Leena Sipilä.
Lauantai 25.3. klo 13 Hämeenlinnan Teatteri, maksuviite 30083.
Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 15.2. Lippuja on 60 kpl, matkan kokonaishinta on 85 euroa. Maksuun sisältyvät matkat, ateria ennen esitystä, väliaikakahvit ja teatterilippu. Paikat on varattu esteettömältä permannolta.
Matkalle lähdemme Nurmijärven Linjan bussilla Helsingistä Kiasman edessä olevalta tilausajopysäkiltä klo 10.15. Ennen esitystä on lounas Ravintola Verkatehtaassa klo 11.30. Esitys alkaa klo 13, ja sen päätyttyä lähdemme välittömästi Helsinkiin. Perillä Kiasman pysäkillä olemme noin klo 17.
Kaksi kuningatarta on vahvojen naisten hurja tragedia. Vanheneva Neitsytkuningatar ottaa rajusti yhteen serkkunsa tyttären kanssa. Elisabeth on valtiolle itsensä uhrannut ”Kympin tyttö” kun taas aistillinen Maria on ehtinyt nauttia hovielämästä ja miesten seurasta. Kuningattarien liepeillä pyörii monenlaista hoviväkeä. Jokainen byrokraatti haluaa naisista jotakin.
Friedrich Schillerin näytelmä, joka kertoo Englannin kuningatar Elisabethin ja Skotlannin kuningatar Maria Stuartin verisestä valtataistelusta tunnetaan myös nimellä Maria Stuart. Schillerin kuvaama valtapeli menee politiikan ja johtamisen ytimeen: Vain yhdellä voi olla absoluuttinen valta. Kilpailijasta voi päästä eroon vain tuhoamalla hänet. Lopputulos on raadollinen tositarina 1500-luvun
valtataisteluista, jotka tunnistamme todeksi myös omana aikanamme.
Näytelmän esittävät Ritva Oksanen, Liisa Peltonen, Iikka Forss, Miika Laakso, Sinikka Salminen ja Janne Raudaskoski. Sen on suomentanut Matti Rossi, sovittanut Antti Hietala ja ohjannut Taru Mäkelä.
Perjantai 31.3. klo 19 KOM-teatteri. Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 10.3. Lippuja 31 kpl, à 26 euroa. Maksuviite 30096.
Näytelmä perustuu Otto Gabrielssonin kirjaan Rikkaruoho: Viimeinen kirje isälle (S&S, 2020), joka kertoo katkeran totuuden lähisuhteesta, jota ei koskaan ollut. Vuonna 1981 Tukholmassa syntynyt Gabrielsson sai äitinsä sukunimen, eikä henkilötietoihin merkitty isästä mitään. Isä oli Jörn Donner.
Hylätty poika lainaa kansakunnan provokaattorina tunnetun isänsä kirjallista otetta ja kirjoittaa armottoman, julkisen jäähyväiskirjeen kaikkien suomalaisten tuntemalle isälleen. Tästä syntyy kipeää ja kammottavan hauskaa teatteria, joka nauraa kirpeästi sille, miten pieniä ihmisiä me kaikki olemme.
Esityksen on ohjannut Laura Mattila. Näyttämöllä esiintyvät Vilma Melasniemi, Ella Mettänen, Juho Milonoff, Niko Saarela ja Miiko Toiviainen.
Tiistai 7.3.2023 klo 19 Kansallisteatteri, Suuri näyttämö. Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 6.2. Lippuja on 40 kpl, à 45 euroa. Maksuviite 30889.
Michael Baranin kirjoittama ja ohjaama Nuoret idealistit on tarina totuudesta ja sen suhteellisuudesta, rakkaudesta, vihasta ja niiden häilyvästä rajapinnasta sekä aatteista ja ihmisistä ajan virrassa. Näytelmä lähestyy aihettaan monesta kulmasta. Ihminen on aikansa vanki ‒ ja suuret ideat johtavat usein suuriin katastrofeihin. Epätäydellistä maailmaa on muutettava, mutta fanaattinen idealismi ‒ minkävärisen lipun alla tahansa ‒ jättää jälkensä ihmisiin. Kuinka sokeita me olemme oman aikamme illuusioille ja tekojemme seurauksille?
J (Jukka-Pekka Palo) on entinen teatterinjohtaja, jonka ura on päättynyt kulttuurikenttää ravisuttaneeseen skandaaliin. J:n entinen vaimo Petra (Pirjo Määttä) on toimittaja, jonka kirjoittama artikkeli on toiminut lähtölaukauksena J:n alamäelle. Emmi (Aksa Korttila) on nuori näyttelijä, jolla on merkittävä osuutensa J:n eroon johtaneessa tapahtumaketjussa. Elokuvaväen kokkareilla Emmi tapaa suomalaisen nuoren miehen, Joelin (Verneri Lilja), ja yhdessä he päättävät lähteä Berliinin yöhön. Selvittämättömät asiat ajavat nämä neljä ihmistä yhteen Berliinissä, jossa historian kerrostumien kauneus ja kauhu kohtaavat nykyhetken.
Nuoret idealistit on Baranin kolmastoista näytelmä. Hänen aiempia kirjoitus- ja ohjaustöitään ovat muiden muassa Tyttö, joka käveli (2018) sekä Hitler ja Blondi (2020). Esityksessä kuullaan Juhani Nuorvalan sitä varten säveltämää musiikkia harpistin ja alttoviulistin esittämänä.
Torstai 16.3. klo 19 Vallilan Kansallisteatteri, maksuviite 30494.
Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 15.2. Lippuja 40 kpl, à 37 euroa.
Shakespearen tekstejä on tulkittu monista näkökulmista. Tällä kertaa lähtökohtana on monia koskettava asia, muistisairaus. On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät ne, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään, ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa. Keskeinen kysymys on, keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat.
Learia esittää Katariina Kaitue ja hänen kumppaniaan Sari Puumalainen. Muissa rooleissa nähdään Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen ja Annika Poijärvi. Näytelmän on suomentanut, sovittanut ja ohjannut Tiina Puumalainen, ja sen on visualisoinut Teppo Järvinen.
Perjantai 24.2. klo 19 Teatteri Jurkka, maksuviite 30847.
Varaukset ja maksut tai peruutukset viimeistään 20.1. Lippuja 20 kpl, à 30 euroa.
Hans Peter Gansnerin musiikkinäytelmä Zarah L. kertoo ruotsalaisen Zarah Leanderin elämästä. Ikääntyneen taiteilijan kartanoon tulee suomalainen pianisti, jonka kanssa on tarkoitus esiintyä vielä kerran. Leander alkaa muistella vanhempiaan, natsi-Saksaa, Hitleriä, Goebbelsia ja vierailujaan Suomessa. Esitys on puheenvuoro vanhenevan diivan taistelusta natsileimaa vastaan. Esityksessä
tulkitaan 1930-luvun tunnettuja schlagereita ruotsiksi, saksaksi ja suomeksi.
Näytelmän on suomentanut ja ohjannut Ilmari Saarelainen, ja sen ensi-ilta oli Teatteri Avoimissa Ovissa vuonna 2001. Teatteri Jurkassa Zarah Leanderia esittää Tiina Weckström ja pianistina on Janne Viitaniemi.
